TIESITKÖ ETTÄ.....
ANTIOKSIDANTTI
— on kemiallinen yhdiste, joka estää toisten yhdisteiden hapettumista.
Normaalit hapettumisprosessit tuottavat vapaita radikaaleja, jotka toisten molekyylien kanssa reagoidessaan herkästi vahingoittavat niitä.
— Joskus elimistö käyttää tätä hyväkseen infektiota vastaan taistellessaan, joskus vaurio voi kohdistua elimistön omiin soluihin.
— Happiradikaalit vaurioittavat soluja, ne aiheuttavat suuren osan pitkäaikaissairauksista ja vaikuttavat merkittävästi vanhenemiseen.
— Antioksidantit ehkäisevät kudosvaurioita, suojaavat lihaksia ja vahvistavat vastustuskykyä
— Antioksidantit suojaavat soluja hapettumiselta ja auttavat lihaksia palautumaan rasituksen jälkeen ja jopa parantavat suorituskykyä.
FLAVONOIDIT
— Ovat kasveissa esiintyviä yhdisteitä, jotka vaikuttavat mm. elintarvikkeiden makuun, väriin, koostumukseen ja säilyvyyteen.
— Toimivat antioksidantteina, Lisäksi ne voivat vaikuttaa veren hyytymiseen ja ehkäistä syöpää.
— Ne ovat usein värillisiä fenoliyhdisteitä, jotka antavat kasveille niiden värin ja suojelevat niitä ultraviolettisäteilyltä.
— Saamme flavonoideja keskimäärin 0,5 - 1,0 grammaa vuorokaudessa.
— Ne luokitellaan kemiallisen rakenteensa perusteella esim. seuraaviin alaryhmiin: fisetiini, kamferoli, kvarsetiini ja myrisetiini.
— Viljellyistä marjoista eniten flavonoideja on mustaherukassa.
FLAVONIT
— Ovat flavonoideihin luokiteltavia aineita, sillä ne sisältävät flavonoidien runkomolekyylin.
— Luonnollisia flavoneja ovat mm. apigeniini, luteoliini ja tangeritiini
— Synteettisiä flavoneja mm. diosmiini ja flavoksaatti
FENOLISET YHDISTEET
— On hyvin laaja kasveissa esiintyvä yhdisteryhmä. Ne osallistuvat kasvin ja ympäristön valisiin vuorovaikutuksiin.
— Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että yhdisteet ehkäisevät monien tautien, kuten sydän ja verisuonitautien ja syövän syntyä ihmisessä. Suurelta osin on osoitettu vaikutusten perustuvan näiden yhdisteiden antioksidatiivisuuteen.
— Marjojen tärkeimpiä fenolisisa terveyskomponentteja ovat flavonoidit, joita kasveissa esiintyy yli 4000 erilaista yhdistettä.
MARJAT
— Ovat tunnetusti hyviä vitamiinin lähteitä, mutta vitamiinien ja kivennäisaineiden sekä kuitujen lisäksi marjoissa on runsaasti fenolisia yhdisteitä, joilla tiedetään olevan ihmisen terveyttä edistäviä ominaisuuksia.
— Nämä yhdisteet suojaavat kasvia tauteja ja tuholaisia vastaan, mutta ne ovat hyväksi myös ihmisen terveydelle.
VITAMIINIT
— Ovat orgaanisia yhdisteitä, joita elimistö tarvitsee pieniä määriä. Koska elimistö ei pysty niitä itse tuottamaan, ne on saatava ravinnosta.
— Ihminen tarvitsee kolmeatoista vitamiinia.
— Näistä vesiliukoisia ovat biotiini, foolihappo, niasiini, pantoteenihappo, riboflaviini, tiamiini, B6-vitamiini, B12-vitamiini ja C-vitamiini.
— Loput neljä ovat rasvaliukoisia, eli A-vitamiini, D-vitamiini, E-vitamiini ja K-vitamiini.
KIVENNÄISAINEET
— Ovat ravinnon mukana saatavia epäorgaanisia alkuaineita.
— Laajemman määritelmän mukaan ne ovat ne alkuaineet, jotka jäävät tuhkaan, kun esim. kudos tai ruoka poltetaan.
— Välttämättömiä kivennäisaineita on yli kaksikymmentä. Tarvitsemme niitä aineenvaihdunnan pysymiseksi normaalina.
— Kudosten rakennusaineiksi tarvitsemme kalsiumia, fosforia, magnesiumia, piitä ja rikkiä.
— Kudosten ja kudosnesteen solujännitteen ja kalvojen läpäisevyyden säätelyyn natriumia, kaliumia, klooria, kalsiumia ja magneesiumia.
— Katalysaattoreiksi entsyymi- ja hormonisäätelyyn rautaa, kobolttia, sinkkiä, mangaania, molybdeeniä ja seleeniä.
— Kivennäisaineet jaetaan makrokivennäisiin ja mikrokivennäisiin sen mukaan kuinka paljon niitä esiintyy elimistössä. Sellaisia alkuaineita, joita elimistö tarvitsee alle 100 mg vuorokaudessa kutsutaan hivenaineiksi.
HIVENAINEET
— Ovat mikrokivennäisiä, Niiden päivittäinen tarve ilmoitetaan yleensä mikrogrammoissa.
— Useimmat hivenaineet toimivat pääasiassa entsyymien ja hormonien rakanneosina. Niitä ovat rauta, kromi, koboltti kupari, fluori, jodi, mangaani, molybdeeni, nikkeli, sinkki, pii, tina ja vanadiini.
Suomeksi
På Svenska
In English